Hoito erikoissairaanhoidossa (Diabeteksen munuaistauti)

Krooniseen munuaistautiin liittyvän sekundaarisen hyperparatyreoosin ja hyperfosfatemian hoito

Laboratoriokoe	CKD-vaihe, jossa poikkeavuutta ilmaantuu	Toimenpide	Tavoite
Parathormoni (PTH) nousee	3	D3-vitamiini väestösuosituksen mukaisin annoksin, ellei hyperkalsemiaa ESH:ssa voidaan aloittaa D-vitamiinianalogi, jos PTH etenevästi nousussa ja vaikea hyperparatyreoosi	Optimaalista PTH-arvoa ei tiedetä.
Fosfaatti (Pi) nousee	3-4	Fosfaattirajoitus kun Pi nousee yli viitealueen, ravitsemusterapeutin konsultaatio Kalsiumkarbonaatti 500-1000 mg aterialle ruuan fosfaattia sitomaan ESH:ssa voidaan tarvittaessa aloittaa ei-kalsiumia sisältävä fosfaatinsitoja	Normaali viitealue
Kalsium (Ca) laskee	4-5	D3-vitamiinisubstituutio Kalsiumkarbonaatti Lievää hypokalsemiaa ei tarvitse hoitaa	Normaali viitealue

Krooniseen munuaistautiin liittyvän anemian hoito

Munuaisanemia johtuu erytropoietiinin (EPO) heikentyneestä synteesistä munuaisissa. Myös raudan puute on munuaispotilailla hyvin tavallista, ja muutkin anemian syyt tulee poissulkea.
Tutkimukset PTH:ssa: PVK, ferritiini, Trfesat%, B12-vitamiini, folaatti.
Munuaisperäistä anemiaa alkaa yleensä esiintyä CKD-vaiheessa 3.
Riittävä raudan saanti turvataan joko oraalisin tai laskimoon annosteltavin valmistein.
Jos hemoglobiiniarvo on hyvistä rautavarastoista (ferritiini > 100 µg/l ja TrfeSat > 20 %) huolimatta edelleen alle 100 g/l, potilaalla on anemiasta oireita, ja muut anemian syyt riittävästi suljettu pois ja mahdolliset puutokset korjattu, nefrologi voi aloittaa EPO-lääkityksen tai HIF-PH-estäjän ESH:ssa. EPO-hoidossa olevilla hemoglobiinitason tavoite on 100-120 g/l.

Lisätietoa